Facebook-ryhmässä käytiin keskustelua salasanoista, ja niiden vaihtamisesta. Pohjalla oli YLE:n uutinen, jonka otsikossa todettiin, ettei salasana ja käyttäjätunnus takaa tietoturvaa. Tähän keskusteluun voisi lisätä, että helposti arvattavissa oleva salasana voi esimerkiksi työyhteisössä altistaa tietojen leviämisen vääriin käsiin. Työntekijällä voi olla koneellaan tietoja asiakkaistaan, työtehtävistään ja ylipäätään asioista, joita he ovat velvollisia salassapitämään. Lisäksi emme voi ikinä tietää mihin verkkoon laitetut julkaisut ja asiakirjat voivat päätyä ja kuinka monen seulan lävitse ne menevät. Salasanan tulisi olla aina tarpeeksi vahva eikä sisältää esimerkiksi tietoja työntekijän yksityiselämästä, joista moni saattaa tietää, esimerkiksi syntymäpäivä tai lemmikin nimi.
2b) Digitaalinen identiteetti
Etsin itsestäni tietoja Google-hakupalvelun kautta. Google ei löytänyt minun nimelläni minusta kertovia asioita muita, kuin Facebookprofiilini, joita tosin oli nimelläni 10 kappaletta. Minuun näistä yhtäkään ei oikein voi yhdistää ellei tunne minua ulkonäöltä tai tiedä koulutustaustaani tai synnyinpaikkaani. Sähköpostiosoitteellani löytyi ainoastaan blogeja, joihin olen saattanut joskus kommentoida.
Sinä itse voit osaltasi vaikuttaa mitä tietoja sinusta löytyy ja kuka ne noin yleisesti näkee. Minkä on kerran verkkoon laittanut, ei välttämättä häviä sieltä ikinä. Siksi olenkin salannut suurimman osan profiileistani eri palveluissa niin, että ainoastaan minun hyväksymäni ihmiset näkevät lisäämäni asiat. Tietenkin on naiivia uskoa, että itse pystyy päättämään mitä itsestä liikkuu verkossa. Usein, erityisesti nuorten keskuudessa, on tapana lisätä kaverista "hauskoja" kuvia tai videoita ilman kyseisen henkilön lupaa. Nämä kuvat ja tiedot voivat levitä ja vaikuttaa omaan kuvaan muiden silmissä ja saada henkilön huonoon valoon. Tämän näkee esimerkiksi julkkisten, kuten poliitikkojen tapauksessa. Heitä riepotellaan miten sattuu ja saatetaan mahdollisesti huonoon valoon.
Nykyaikana on melko normaalia, että jokaisesta löytyy jotain tietoa sosiaalisesta mediasta. Melkein jokaisella on profiili jossain palvelussa ja ainakin ensimmäisenä itselle tulee ajatus, että jos ei ole sosiaalisessa mediassa, on jotain vialla. Vaikka eihän se niinkään mene. Olemme vain tottuneet että kaikki ovat tavoitettavissa sosiaalisen median kautta.
2c) Sosiaalisen median käytön pelisäännöt
Löytämässäni teoksessa pelisääntöjä lähdettiin rakentamaan muun muassa seuraavien kohtien avulla;
– Mitä ei tule kommentoida tai kirjoittaa sosiaalisessa mediassa
– Mitä voi kirjoittaa sosiaalisessa mediassa
– Missä roolissa toimin sosiaalisessa mediassa
– Organisaation kannustaminen osallistumaan sosiaaliseen mediaan
– Osallistumisen hyödyt ja hyödyntäminen
– Ohjeiden tärkeys
--Suhtautuminen virheisiin
– Osallistuminen sosiaalisen median ryhmiin
– Organisaatiota koskevan kirjoittamisen kommentointi.
Näiden perusteella uskoisin, että keskeinen asia on se, että työpaikalla on yhteinen linja säännöistä ja siitä, miten sosiaalista mediaa on hyödynnettävä, että se palvelisi käyttötarkoitusta. Selvät pelisäännöt siitä, mitä saa ja mitä ei saa kirjoittaa voivat auttaa kirjoituspäätöksen tekemisessä. Säännöt tulisi tehdä työyhteisön kesken noudattaen kuitenkin yleisiä säännöksiä ja ehdotuksia. Esimerkiksi sivulla http://www.internetopas.com/netiketti/ löytyy sosiaalisen median ja netin hyvien tapojen opas, josta soveltaa yleisiä ja yhteisiä pelisääntöjä.
2d)
Kommentoin http://toikosomessa.blogspot.fi/2015/06/oppimistehtava-2-tietosuoja.html lähinnä myötäillen sitä, miten kirjoittaja puhui siitä, että väärin käytettynä asiakkaan tiedot ja tietosuoja voi olla vaarassa.
Kerro omassa blogissasi, mikä on kommentoimasi blogin keskeinen asia, mitä kommentoit. Voit valita myös jonkun julkisen ulkopuolisen blogin kommentoitavaksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti